Meidän lahjat on kohta kuukauden ikäisiä

Meidän elämän lahjat saapuivat melkein kuukausi sitten. Main ja minun on täytynyt olla todella kilttejä viime vuoden aikana, koska olemme saaneet tänne kahdeksan maailman mahtavinta lahjaa iloksemme. Pennut saavuttivat viime torstaina neljä viikkoa ja huomenna meillä on kuukautiset. Naperot muuttuvat jatkuvasti toimeliaammiksi ja suloisemmiksi valloittaen samalla koko ajan suuremman osan sydämestä.

Toimintaa meillä on ollut viime viikon aikana runsaasti. Viikonlopun ja alkuviikon aikana kävi pentuja katsomassa yhteensä 21 ihmistä, joista nuorin oli kyllä 7 kk vanha eikä täten tainnut perustaa toisista vauvoista. Lisäksi pennut ovat siirtyneet koko ajan enemmän kiinteämmän ruoan suuntaan, koska viikon kuluttua on eron hetket maitobaarista. Huomaa, että ei Maikaan enää pentuja halua niin usein ruokkia. Siten olen vähentänyt Main energian saantia, jotta maidon tuotanto vähitellen hiipuisi. Mai on kyllä sitä mieltä, että se on varmasti nälkäkuoleman partaalla, vaikka syökin vielä runsaasti enemmän kuin normaalisti. Imetyksen vähentymistä edesauttaa pentujen lisääntyneen kiinteän ruoan syönnin lisäksi varmasti myös hampaiden tulo. Alkuviikosta penneleillä tuntui hampaat jo poskia myöden ja loppuviikosta kalusto alkoi muuttua piikikkäämmäksi. Varsinkin pikkupetojen pitkät kulmurit saan välillä tuta lihassani. Tuntuu aika inhalta kun nappula puree ja repii aivan tohkeissaan korvaa pois paikoiltaan. Ne on muutenkin niin ihanan tosissaan kun repivät jotain tai tekevät ylipäätään jotain.

Viikolla emme päässeet kovien pakkasten vuoksi ulos, mutta kylpyhuoneessa olemme käyneet tutustumisretkillä. Ensimmäisellä kerralla uuden tilan lisäksi pennut saivat kahdessä neljän porukassa tutustua pariin uuteen leluun ja pehmentämättömiin kuivamuona nappuloihin. Ensin kaakeli vaikutti kaikista siltä, että se on liian liukas käveltäväksi, mutta osoittautui kuitenkin kelvoksi kulkualustaksi. Lisäksi tilaan tutustumisen ohella vedin vessapytyn. Tämä aiheutti ensimmäisellä kerralla kaikissa jonkinlaisen vaikka vain vähäisenkin reaktion. Toisella kerralla tila eikä vessa aiheuttanut enempiä ihmettelyitä. Olihan siinä ruokailukin menossa. Näitä tutustumisretkiä jatkamme päivittäin ainakin johonkin suuntaan.

Ruokailusta muuten vielä vähän. Olen huomannut, että aivan mössätty papana ei ole pennuista niin maukasta kuin vähän napakampi. Lisäksi kuivat raksut maistuvat myös hyvin, vaikkakin niitä on vähän hankalampi syödä. Vähitellen pentujen totuttua nappularuokaan alan tarjoilemaan niille uusia makuja. Tänään meillä oli uutena makuelämyksenä jauheliha. Tähänkään ruokaan ei näemmä tarvinnut sen kummemmin totuttelemaan. Nassikat alkoivat vain ahmimaan lihaa sisuksiinsa todella hyvällä ruokahalulla. Toin koko paketin aitaukseen, jotta saan siitä tarjoiltua pieniä nokareita pennuille. No siinä kävi sitten niin, että paketti täyttyi hetkessä ahneista pennuista minun tarjoillessa nokareita heräilijöille. Metakka alkoi heti lihojen siirryttyä, joten enhän minä raaskinut viedä herkkuja poiskaan. Kaikki 400 g lihaa meni hetkessä parempiin suihin. Toivottavasti ei tule mahan puruja.

Pennut touhuavat paljon. Pissat tulee suurimmaksi osaksi paperille, joten pedit on pysyneet kuivina, ja kakat tehdään mukavasti aitauksen rauha-aluielle. Lelut kiinnostavat ja niillä leikitään ihan mukavasti. Erittäin mieluisaksi paikaksi on osoittautunut aitaukseen ajautunut kissan porrastelineen peti, jossa kissa ei ikinä ole suostunut olemaan. Aluksi tämä pesä oli kaukana varsinaisesta petipaikasta, mutta silti siitä tuli erittäin mieluisa nukkumispaikka varsinkin kun pesässä on uneen tuudittava pallo narun päässä. Sillä on hauska näemmä leikkiä ennen uneen vaipumista. Tästä pehmeästä pesästä löytää useimmiten Nala, Likan ja/tai Tikrun, mutta muutkin siellä viihtyvät. Paperien vaihdot on myös huvittavia. Pennut eivät välitä, jos poistan vain muutaman paperin tai lisään lisää paperia. Suurvaihdot on kuitenkin pentujen mielestä aivan turhia. Varsinkin Piki on tomerana puolustanut vaivalla pissattuja ja merkattuja papereitaan. Se oikein ärisi tomerana seistessään paperikasalla puolustaessaan pohjamateriaalejaan. Lopuksi jätesäkki sai kyytiä.

Pikkupesässä voi olla yksin, kaksistaan tai kolmistaan ja...