Lina vietti vielä yhden viikon Mai-äipän ja Hali-siskon seurassa syntymäkodissaan. Mai on ollut onnessaan pennuistaan kun niistä on kehkeytynyt oikein mukavia leikkikavereita. Sisarukset ovat viihtyneet todella hyvin ja oppineet monenlaisia koiranpennun ensiaskeleita: ruokaa odotetaan hiljaa ja maltillisesti ja että tarpeet tehdään mieluiten ulos, mutta vähintäänkin paperille. Olemme opetelleet myös, että kaikkea suuhunsopivaa ei järsitä, siihen tarkoitukseen on lelut.

Pennut ovat myös ihania vieruskavereita Main mielestä.

Nyt tämä taistelupari on kuitenkin erotettu kun Linan emäntä Bianca ja isäntä Kai saapuivat lomamatkaltaan. Kauan odotettu loman loppu vihdoin koitti  ja Lina pääsi omien ihmisten luo.

Juuri uniltaan herätetty Lina virkistyi täysin haistettuaan emännän taskuun pujahtaneet kuivatut kanan liha palat. Tämä tapahtui kuitenkin vasta kuvan oton jälkeen. Onnea pikku-Lina  sinnullekin uuteen kotiin.

Tänään lähtivät loputkin pennelit maailmalle. En aivan ehtinyt edes aamulenkiltä kotiin, kun Pia ja Jussi jo saapuivat noutamaan Kiri-poikaa. Kiri pääsi maatilalle Sysmään, missä perhepiiriin kuuluu useampikin hauveli. Iltapäivällä sain viestin, että poika oli kotiutunut mainiosti, vaikka alkumatkasta olikin protestoinut Heinävedelle asti. Katastrofi: En muistanut ottaa valokuvaa Kiristä uusien omistajiensa kanssa! Tässä kuitenkin pikkupojan suloinen naama pari päivää sitten (ylivalottunut kylläkin):

Puolilta päivin Pirjo ja Juuso saapuivat katsomaan Elsan lapsenlapsia. Elsakin pääsi moikkaamaan meitä, mutta Kiri (siis iso-tyttö-Kiri) ja Pami puolustivat pentuja ja antoivat turpiin Elsa-paralle. Pami ja Kiri saivatkin sitten rauhgoittua kylppärissä sen aikaa, että Elsa sai rauhassa vierailla Unelman ja pentujen luona. Oli ihana tavata Elsaa (ja tietty Pirjoa ja Juusoakin) pitkästä aikaa! Elsa on niin Unelman tyylinen sekä olemukseltaan että luonteeltaan, ja jotenkin pentumainen aina vain, vaikka ikää on jo runsaat 7 vuotta. Manta-rukka joutui odottelemaan autossa, mutta se oli kuulemma kaikkien parhaaksi.

Seuraavaksi saapuivat Sanni ja Tommi Kiimingistä hakemaan Emmaa Lillin, kahden kissan, hevosen ja lammaskatraan seuraksi. Moikkasin Lilliä pihalla. Ensin se ihmetteli, että mikä ihmeen paikka tämä mahtaa olla, mutta pian hokasi, että tämähän on oma kasvattaja! Voi sitä pyllyhepulia!

Hanna ja Tuuli tulivat kimppakyydillä ja veivät mukanaan Chilan, Halin ja Linan. Mai oli ilosta sekaisin päästessään moikkaamaan lapsosiaan, jotka ryntäsivät heti jo ehtyneen maitobaarin kimppuun vanhasta muistista. Kaiken tohinan keskellä myös Hilkka ja Pekka tulivat moikkaamaan ja tervehtimään erityisesti Kiriä. Täytyy sanoa, että kunnioitettavasti on Hilkka pärjännyt jo viikon ilman rakasta koiraansa!

Chilasta tuli siis Tuulin koira. Tuulilla on myös nuori kissa, josta varmasti tulee Chilan paras kaveri. Toivottavasti myös Tuulin Venla-hepasta tulee Chilalle ystävä.

Hannalla koittaakin rankka viikko kun kotona temmeltää omien kolmen aikuisen koiran lisäksi kaksi pentua: Hali meni Hannalle sijoitukseen...

... ja Lina meni Hannalle viikoksi hoitoon, kun omistajat Bianca ja Kai lomailevat etelän lämmössä. Kannattaa kerätä voimia ja energiaa siellä kaikessa rauhassa, kun kotona odottaa sitten pieni ja pippurinen energiapakkaus!

Vielä ei meinaa uskoa, että tupa on tyhjä. Kuurasimme Hannun kanssa tuvan lattiasta kattoon, purimme osan pentuaitauksesta ja rakensimme pentulaatikon tilalle. Mutta se onkin jo toinen tarina, joka jatkuu V-pentueen blogissa. 

Kovin hiljaiselta tuntuu nyt, ja mieli on aika haikea, kun ei voikaan enää käydä saamassa pusuja ja puremia pikku taaperoilta. Tekemistäkin tuntuu olevan niin kovin vähän... Joka tapauksessa olen niin iloinen, että kaikki pennut saivat ihanat omistajat jotka ovat valmiita työskentelmään koiran kanssa. Menestystä ja onnea elämään teille kaikille!

 

Lappeenrantaan Piiparisten perheeseen lähti pieni Jussa -poika. Jussa Pusupoika Puskajussi. Jussan perheeseen kuuluvat Elinan ja Tomin lisäksi tyttäret Ella ja Senja, Hippi-sakemanni, kissa ja käärme. Jussa on muuten pentusista ensimmäinen, joka saa tutustua sisävesimatkailuun: tie uuteen kotiin käy lossin kautta.

Tässä Jussa ja Elina kotimatkalle lähdössä:

Huoh. Reippaat pikku pennelimme täyttivät 7 viikkoa ja vaikka ne ovatkin vielä niin pieniä, ne ovat kuitenkin kovin päteviä koiranalkuja ja valmiita muuttamaan pois sisarusparvesta. Tässä yhteydessä pitää muuten mainita erinomaisen lämpimät kiitokset Kennelliitolle nopeasta pentueen rekisteröinnistä: Laitoin maanantaina pentueen rekisteröinti-ilmoituksen postiin ihan perinteisesti paperilla (en siis käyttänyt lainkaan Omakoira-nettipalvelua), tiistaina tuli sähköpostia, että pentueenne on rekisteröity, saa maksaa. Maksoin keskiviikkona, ja tänään torstaina pentue näkyi jo KoiraNetissä ja rekkarit tupsahtivat postilaatikkoon! Loistavaa! 

Ensimmäisenä lähti tänään Uula. Ari tuli veljensä ja ilm. veljen tyttöystävän kanssa hakemaan pikku-ukkoa Joensuun kotiin, kun Mari on harjoittelukeikalla Espanjan lämmössä. Pikku Uula pääsee Oscar-mittelin pikkuveljeksi ja toivottavasti tapaa usein Jesse-iskää! Meillä on ainakin lyhyt matka tapaamisiin. Joensuun seudun aussieporukka on siis saanut uuden jäsenen!

Tässä Ari ja Uula:

Heti perään lähti Nala-tyttönen Kuopion suuntaan Pentikäisen perheen mukaan. Nala pääsee 8-vuotiaan Pelle -aussien oppiin nautapaimenen arvokasta hommaa opettelemaan. Koko perhe tuli Nalaa noutamaan, vas. Sami sylissään Niilo, Nala Sarin sylissä, pojat Eetu ja Veeti.

 

Kovin pieneltä tuntuu 6-jäseninen penneleiden sisarusparvi! Hiljaakin ovat mokomat, varmaan miettivät päänsä puhki, mihin katosivat sisko ja veli, ja kuka mahtaa olla seuraava. Aina on luopuminen ja eron hetki yhtä rankka, mutta ihaninta on tietää, että pennuilla on rakastavat kodit, joissa niillä on aussien arvoinen elämä.

... malttaisitte olla aloillanne, niin saisin jonkinlaisia kuvia. Mutta kun ei. Kaikki pennut tutkivat sohvan parissa minuutissa, ja sitten alkoi hillitön pelleily ja riehuminen. Ei tietoakaan mistään poseerauksista! Niinpä U-pentueen kotisivulle tuli kyllä jokaisesta kokovartalokuva, mutta sitten ne luonteenomaisemmat kuvat - tai ehkä niistäkin vain ne, joissa näkyy naama edes jotakuinkin:

^Hali. Nii että mikä tässä oli se jutun juoni?

^Jussa. Sano vain miulle mitä piti tehdä niin kyllä mie...

^Kiri. Hei, tässä on muuten istunut KISSA.

^Emma. Jos mie levittäisin korvani, niin voisin hypätä tästä ja lentää hieman...

^Chila. Jos mie esitän oikein söpöläistä, niin ehkä se laskee miut tästä pian taas tappelemaan...

^Uula. Mitä? Kutsuiko joku?

^Nala. Hei, kätsyn näköinen vekotin sulla!

^Lina. Ai haluatsie näitä söpöstelyilmeitä vai? No tällä kuvalla myyt koiranpentuja kyllä...

Eilen Satu ja Sirkku kävivät pentusia näpräämässä ja tänään Maija ja Jessen Johanna. Kivaa, että pentusilla käy paljon vieraita. Lauha ilmakin tuli, joten oemme ulkoilleet ahkerasti. Hieman hankaluuksia aiheuttaa se, että pennut ovat niin kovin itsenäisiä ja omatoimisia ulkonakin, että tuppaavat ihan tontilta häviämään. Onneksi  3 aikuista paimenta pitää huolta laumasta. Pami-täti vahtii, ettei kukaan lähde liian kauas, vaan kääntyy qajoissa takaisin, ja isomummu Unelma kertoo minulle jokaisen pennun sijainnin. Ei näitä kyllä antaisi pois yhtäkään, vaikka alkavatkin ola melko kauheita välillä. Yhdet aamutossut piti jo heittää roskikseen.