Hali avasi silmänsä ensimmäisenä. Muillakaan silmien avautuminen ei ole kaukana. Kävely onnistuu myös useimmilta kuten eilen kirjoitinkin. Uula käveli tänään jalat harallaan Tikrun yli. Myös syöntiapajalla matkustetaan mieluummin kävellen, jos ei kiirettä ole. Pennut aistivat ja reagoivat ympäristöönsä selvästi aiempaa enemmän. Ne haistelevat, ketä pentulaatikon ympärillä kulkee ja missä äiti liikkuu. Niillä alkaa olla myös vähäisessä määrin muutakin keskinäistä toimintaa kuin päällekkäin nukkumista. Välillä ne mutustelevat toistensa huulia ja räpläävät korvia. Ne tutkivat myös omia raajojaan. Myös minua ne haistelevat niitä käsitellessäni kun muutama päivä sitten ainoastaan Mailla oli merkitystä. Ollaan me vaan niin ylpeitä.

Hali avonaisen silmän kanssa.

Aamulla Mai säykäytti minut taas mahan löysyydellä. Kaksi kertaa aamusta tuli hyvin löysää tavaraa ja päivällä oli tullut matolle pikkaisen. Onneksi Mai oli kuitenkin pysynyt siistinä, että pennut eivät sotkeentuneet. Pennut köllivätkin pesässään tyytyväisenä. Mai hoitaa lapsensa nyt todella hyvin. Pennuilla ei tunnu olevan mitään valittamista. Main pesään menossa olen ihmetellyt, että miksi sinne pitää mennä niin hankalaan kippuraan nurkkaan ja sitten vähitellen levittäytyä. Nyt vasta älysin, että se tekee sen siksi, että selän taakse ei päätyisi yksikään pentu. Näin se saa aurattua hyvin kropallaan ja päällään pennut oikealle puolelle. Taitava mami on emäntäänsä viisaampi . Emäntä kun olisi rojahtanut vain pisimpään kohtaan kyljelleen heti.